Kertakeikka vai pitkä sitoutuminen? Tutkimustietoa suomalaisten vapaaehtoistyöstä

Lasten hyvinvointi, lähiluonto tai yksinäisen ikäihmisen arki – mikä saisi sinut haluamaan auttaa? Yhteen talkoopäivään voisi löytyä aikaa, mutta viikoittaista tehtävää ei ehkä uskalla luvata. Vuoden 2026 tutkimuksessa lyhyet tehtävät korostuvat mahdollisten uusien vapaaehtoisten vastauksissa. Jo mukana olevien keskuudessa pitkäkestoinen osallistuminen on kuitenkin vahvistunut.

Vapaaehtoistyö voi olla yksi pieni teko tai vuosia jatkuva tehtävä. Joku auttaa, kun näkee lähellään avuntarpeen. Toinen haluaa kalenteriinsa säännöllistä tekemistä ja ympärilleen tutun porukan.

Lähes joka toinen suomalainen on mukana: vuoden 2026 tutkimuksen mukaan vapaaehtoistoimintaan oli osallistunut kyselyä edeltäneen vuoden aikana 46 prosenttia suomalaisista.

Myös toiminnan ulkopuolella on kiinnostusta. Niistä, jotka eivät olleet tehneet vapaaehtoistyötä viimeisen vuoden aikana, 37 prosenttia haluaisi mukaan, jos pyydettäisiin. Kiinnostuksen muuttuminen osallistumiseksi voi kuitenkin edellyttää monen asian loksahtamista kohdalleen.

Yksi tehtävä voisi sopia kalenteriin

Yksi vuoro tapahtumassa, yhteinen talkoopäivä tai kotona tehtävä rajattu työ. Tällaisen lupauksen voi olla helpompi sovittaa arkeen kuin tehtävän, jonka ajantarvetta tai kestoa ei vielä tunne.

Viimeisen vuoden aikana vapaaehtoistyötä tekemättömistä 43 prosenttia kertoi, että lyhyet ja kertaluonteiset tehtävät helpottaisivat osallistumista. Se oli kysymyksen yleisin vastaus.

Myös lupauksen sisällöllä on merkitystä. Lähes joka neljäs, 23 prosenttia, toivoi tietävänsä heti, mihin sitoutuu.

Riittääkö yksi kerta? Tarvitaanko valmistautumista? Odotetaanko jatkoa? Tällaisia kysymyksiä uusi tulija voi pohtia, vaikka itse tekeminen kiinnostaisi.

Lyhyiden tehtävien toive kertoo rajatun sitoutumisen merkityksestä mahdollisille uusille osallistujille. Se ei vielä kerro, kuinka hyvin nykyinen tarjonta vastaa toiveeseen.

Auttamisen on mahduttava omaan elämään

Kaikki osallistumisen edellytykset eivät ole järjestäjän käsissä. Sopivamman elämäntilanteen mainitsi 25 prosenttia osallistumattomista. Parempi terveys ja jaksaminen helpottaisivat osallistumista 16 prosentilla.

Työ, läheisistä huolehtiminen tai oma toimintakyky voivat vaikuttaa siihen, millainen tekeminen on mahdollista. Auttamisen halua voi olla silloinkin, kun aikaa ja voimia on vähän.

Siksi kysymys vapaaehtoistyöhön käytettävästä ajasta ei ratkea kaikille samalla tuntimäärällä. Yhdelle sopii muutama tunti silloin tällöin, toiselle säännöllinen viikoittainen tehtävä. Kolmas voisi tehdä rajatun työn omaan tahtiin tai kun se tulee vastaan kadulla.

Etäosallistumisen mahdollisuus helpottaisi mukaan lähtemistä 12 prosentilla ei vapaaehtoistyötä tekevillä. Kokeilemista ennen sitoutumista toivoi 10 prosenttia. Nämä vaihtoehdot voivat antaa mahdollisuuden tunnustella, sopiiko toiminta omaan arkeen.

Tutkimus ei kuitenkaan kerro täsmällisesti, kuinka monta tuntia ulkopuolella olevat haluaisivat tehdä vapaaehtoistyötä. Se kertoo osallistumistavoista ja ehdoista, jotka voisivat helpottaa aloittamista. Näiden perusteella olennaista on sekä tehtävään käytettävä aika että mahdollisuus arvioida sen vaatimuksia etukäteen.

Halu auttaa ei aina tarkoita mahdollisuutta osallistua

Työvuorot vaihtuvat, läheinen tarvitsee apua tai omat voimat ovat vähissä. Auttamisen halua voi olla, vaikka vapaaehtoistehtävälle ei juuri nyt löytyisi tilaa.

Sopivampi elämäntilanne helpottaisi osallistumista 25 prosentilla viimeisen vuoden aikana vapaaehtoistyötä tekemättömistä. Parempi terveys ja jaksaminen auttaisivat 16 prosenttia.

Joskus epävarmuus liittyy omaan osaamiseen. Omien kykyjen riittävyydestä varmistuminen helpottaisi mukaan lähtemistä 15 prosentilla. Tukea ja perehdytystä toivoi joka kymmenes.

Myös osallistumistapa voi ratkaista: etäosallistuminen helpottaisi aloittamista 12 prosentilla ja kokeileminen ennen sitoutumista 10 prosentilla.

Yhtä kaikille sopivaa tuntimäärää tutkimus ei anna. Se ei selvitä, kuinka monta tuntia ulkopuolella olevat haluaisivat osallistua. Vastaukset kertovat pikemminkin erilaisista ehdoista, joiden täyttyessä mukaan lähteminen voisi olla mahdollista.

Kutsullekin on vastaanottajia. Osallistumattomista 15–24-vuotiaista puolet ja 25–34-vuotiaista lähes puolet haluaisi mukaan pyydettäessä. Kaikista osallistumattomista lähes puolet ei kuitenkaan osannut sanoa kantaansa. Halukkuus jää siis monella vielä avoimeksi.

Pitkä sitoutuminen ei ole katoamassa

Lyhyiden tehtävien toiveen rinnalla näkyy kiinnostava muutos. Jo mukana olevista vapaaehtoisista 47 prosenttia oli osallistunut ensisijaisesti pitkäkestoiseen toimintaan. Vuonna 2024 osuus oli 40 prosenttia ja vuonna 2021 yhteensä 39 prosenttia.

Ensisijaisesti lyhytkestoiseen toimintaan osallistuneiden osuus oli uusimmassa tutkimuksessa 36 prosenttia. Säännölliseen toimintaan ensisijaisesti osallistui 45 prosenttia vapaaehtoisista.

Kaikki eivät siis kaipaa vain kertakeikkaa. Pitkäkestoinen tekeminen on vahva osa nykyisten vapaaehtoisten osallistumista, vaikka lyhyt tehtävä voisi helpottaa monen uuden tulijan aloittamista.

Tulokset koskevat eri vastaajajoukkoja. Ne eivät osoita, että kokeilija vähitellen sitoutuisi pidemmäksi aikaa – eivätkä sitä, että hänen pitäisi niin tehdä.

Oma panos ja oma porukka merkitsevät

Mikä sitten saisi nykyiset vapaaehtoiset jatkamaan? Yleisin vastaus oli mahdollisuus konkreettisesti auttaa. Sen mainitsi 43 prosenttia viimeisen vuoden aikana osallistuneista.

Itsensä kaltaisten ihmisten mukanaoloa piti tärkeänä 26 prosenttia. Tervetulleeksi kokemisen mainitsi 25 prosenttia ja mahdollisuuden olla toiminnasta ylpeä 24 prosenttia.

Ennen ensimmäistä kertaa mielessä voivat pyöriä tehtävän vaatimukset ja oma pärjääminen. Mukana pysymistä tukevat puolestaan hyödyllinen tekeminen ja kokemus omasta paikasta yhteisössä.

Tutkimuksesta piirtyy vapaaehtoistoiminta, johon tarvitaan erilaisia tapoja osallistua. Yksi voi antaa yhden iltapäivän, toinen ottaa pitkäaikaisen tehtävän. Molemmille on tärkeää löytää tekeminen, johon omat mahdollisuudet riittävät.

Tutkimustulokset

Tutkimuksesta: Taloustutkimus Oy toteutti Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2026 -kyselyn 29.4.–7.5.2026. Internetpaneelikyselyyn vastasi 3 111 henkilöä, ja aineisto edustaa Manner-Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä. Osallistumista helpottavia asioita koskevat vastaukset kuvaavat vastaajien arvioita, eivät todistettuja osallistumattomuuden syitä.